Näiden kavereiden kanssa on koluttu lähimetsiä jo vuosien ajan. Aikanaan sain ne puoliskolta synttärilahjaksi. Vuonna 2012 nämä kengät ansaitsivat Retki –lehden testivoittajan tittelin. Ominaisuudet ovatkin kyllä kohdallaan.
Lumikengän säätäminen omaan käyttöön on aina helppoa, koska voit säätää sen sisällä lämpimässä omaan kenkään sopivaksi. Näiden kenkien säätömekanismin muovi on lämpöisenä joustava, mutta hyvin myös paikalleen lukkiutuva.
Kotimaisemissa tehty lumikenkäretki alkaa meillä lähes poikkeuksetta sadan metrin kiipeämisellä takametsän mäen päälle. Pitävyydeltään nämä kengät ovat olleet loistavat. Askel ei luista pohjapiikkien ansiosta taaksepäin kuin satunnaisessa paksussa puuterissa ja silloin voi hakata kärjen piikit huolellisemmin, jolloin kenkä alkaa pitää. Sen verran lyhyt mäki on kuitenkin, että niitä kantapään nousurautoja ei pahemmin tule käänneltyä vielä tuossa.
Kenkä on vakaa ja tasainen astua. Kantavuudeltaan kenkä on hyvä, mailaosa minun kokoiselle ehkä askelen lyhyyden vuoksi vähän liian suuri, mutta voimakkaan kokoinen vartaloni pysyy hangella mukavasti.
Kengän muodon ja materiaalin ansiosta lumi liukuu päältä mukavasti pois ja kenkä nousee kärjen muodon myötä hangesta hyvin. Tosin onpa joskus kärjen muodon myötä sukellettu syvällekin hankeen, kun on löytynyt jokin sopiva ilmatasku tai muu kolo. Neliveto ja kieriminen ovat kovassa huudossa tuolloin.
Niin kuin hyvissä ystävissä kuuluukin, on myös näissä kengissä omat heikot kohtansa. Hihnamateriaali on mahdottoman liukasta ja aiheuttaa korjausliikkeitä pitkin matkaa. Tämä lienee korjaantunut jo tuoreempien mallien myötä. Hankikeleillä joskus haaveilen myös hiljaisesta putkirunko-kangaskengästä ja olisipa moinen kenkä joskus painonkin puolesta mukavampi.
Minulle nämä ovat kuitenkin maailmankaikkeuden parhaat lumikengät. Toivottavasti tulevaisuudessa pääsisin tekemään näillä ihan vaelluksenkin keväisiin tunturiolosuhteisiin.
